Kevyt pakkaslumi narskuu kenkien alla ja kauniit lumihiutaleet leijailevat hiljalleen alas taivaalta. Maa, puut ja talojen katot ovat ovat peittyneet lumihunnun alle ja syksyn pimeydestä ja synkkyydestä ei ole enää tietoakaan. Siellä, missä valo kohtaa hangen, kimaltavat lumikiteet kuin pienet säihkyvät timantit. Kaikkialla näyttää kauniilta, keveältä ja valoisalta. Tavallinen talvi-ilta? Vai sittenkin harvinainen hetki vähälumisessa ja pimeässä talvessa? Mitä tapahtuu suomalaisille talville, kun ilmasto lämpenee? Saavatko tulevat sukupolvet koskaan herätä valkeaan jouluaattoaamuun?
Ilmaston lämpeneminen on globaali ilmiö, eli se tapahtuu kaikkialla maapallolla, mutta sen seuraukset ovat eri alueilla hyvin erilaiset. Pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa, lämpötilan on ennustettu nousevan enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Tulevaisuuden ilmastoa arvioidaan erilaisten kasvihuonekaasujen päästöskenaarioiden ja ilmastomallien avulla. Ennusteissa on aina väistämättä jonkin verran epävarmuutta, sillä kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten tulevia pitoisuuksia ilmakehässä ei voida tietää tarkasti. Erilaiset skenaariot antavat ilmastonmuutoksesta erilaisia ennusteita riippuen siitä, oletetaanko kasvihuonekaasujen määrän lisääntyvän maltillisesti vai voimakkaasti. Lisäksi ilmastossa tapahtuu aina myös luonnollista vaihtelua, jota ei voida juurikaan ennustaa. Useat ennusteet ovat kuitenkin antaneet samansuuntaisia tuloksia siitä, millaisia muutoksia Suomen talvissa tullaan kokemaan.
Kuten sanottu, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaiset eri puolilla maapalloa, sillä eri alueiden olosuhteet poikkeavat toisistaan paljon jo ennestään. Myös Suomessa ilmasto-olot vaihtelevat alueellisesti ja siksi myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat eri puolilla Suomea erilaiset. Lämpötila nousee ja sademäärä lisääntyy hieman nopeammin maan pohjoisosissa kuin maan eteläosassa. Maantieteellistä eroa merkittävämpi on kuitenkin ero kesän ja talven välillä. Vaikka lämpötila kohoaa ja sateet lisääntyvät kaikkina vuodenaikoina, talven muutokset ovat selvästi kesää suurempia. Viimeisen 150 vuoden aikana Suomen kesät ja syksyt ovat lämmenneet noin puoli astetta, kun taas talvet ovat lämmenneet noin asteen.
Talvet lauhtuvat ja lyhenevät
Tällä hetkellä talvi on suurimmassa osassa maatamme pisin vuodenaika. Lapissa talvi voi kestää jopa seitsemän kuukautta. Terminen talvi katsotaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan asteen alapuolella. Eteläisimmässä Suomessa talvi alkaa yleensä marraskuun lopulla, kun taas Pohjois-Lappiin talvi saapuu jo lokakuun alkupuoliskolla.
Ilmaston lämmetessä terminen talvi lyhenee voimakkaasti, kun taas muut vuodenajat pitenevät lähes koko Suomessa. Voimakkuudeltaan keskitasoista ilmaston lämpenemistä ennustavan skenaarion mukaan Etelä-Suomessa syksy pitenee ja talven alku siirtyy keskimäärin 20–60 päivää alueesta riippuen. Esimerkiksi lounaisrannikolla talvi alkaa vuosisadan lopulla jopa kaksi kuukautta nykyistä myöhemmin, eli vasta tammikuulla. Samanaikaisesti pitenee myös kevät, jolloin lounaisrannikon talvet lyhenevät kaikkiaan jopa neljällä kuukaudella. Länsi- ja Lounais-Suomen saaristoalueilta terminen talvi katoaa vähitellen kokonaan. Myös Keski- ja Pohjois-Suomessa talvi lyhenee, mutta muutokset ovat vähäisempiä.
Pakkaspäivät harvinaistuvat merkittävästi tämän vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä. Vuosina 1971–2012 keskimäärin vuoden aikana pakkaspäiviä esiintyi Helsingissä 130 ja Sodankylässä 225 kappaletta. Vuosisadan lopulla vuotuisten pakkaspäivien arvellaan putoavan Lapissa ja Kainuussa 50–60 päivällä ja muualla Suomessa 60–70 päivällä, rannikko- ja saaristoalueilla vieläkin enemmän. Etelässä pakkaspäivät vähenevät siis jopa puoleen ja Pohjois-Suomessa pakkaspäiviä on noin kolmannes vähemmän.
Yhä vähemmän lunta
Talvet lyhenevät ja pakkaspäivät harvinaistuvat. Ei siis ole vaikea aavistaa, että ilmaston lämmetessä myös lumipeitteessä tapahtuu muutoksia. Vuotuisia lumipeitepäiviä on tulevaisuudessa yhä vähemmän, pysyvän lumikauden alkamisaika myöhäistyy ja lumen määrä vähenee. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä vähälumisempia ovat Suomen talvet. Lumipeite tulee kutistumaan koko maassa, Etelä-Suomessa enemmän kuin pohjoisessa.
Vertailtaessa vuosijaksoja 1961–1990 ja 2071–2100 lumen määrän arvioidaan vähenevän Etelä- ja Keski-Suomessa jopa 70–80 % ja lähes koko Pohjois-Suomessakin 50 %. Vuosisadan lopulla lunta on siis joillain alueilla mahdollisesti vain viidennes siitä, mitä vuosina 1961–1990 keskimäärin. Samoja ajanjaksoja vertailtaessa Pohjois-Suomen lumisten päivien lukumäärän arvioidaan vähenevän 20–30 %. Lumipeitepäivien suhteellinen väheneminen kasvaa etelään päin mentäessä. Lounaisrannikolla lumisten päivien määrä putoaa mahdollisesti jopa 60 prosentilla. Lisäksi lumipeitteen rakenne muuttuu. Kevyen pakkaslumen sijaan lumipeite on useammin koostumukseltaan tiheää ja suurikiteistä.
Tähän mennessä 2000-luvulla on ollut jo monta poikkeuksellisen lämmintä talvea. Se herättää pohtimaan, syökö ilmaston lämpeneminen talviemme lumia ja pakkasia jo nyt, vai onko kyse vain ilmaston luonnollisesta vaihtelusta. Tulevaisuuden talvissa muutokset ovat kuitenkin väistämättömiä ja vaikuttavat merkittävästi elinympäristöömme.
Teksti: Pauliina Hongisto
